Työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa edes samalla alueella – katso, mitkä ammatit kärsivät työvoimapulasta kotiseudullasi

Ylen keräämät tiedot näyttävät, että maakuntien välillä on merkittäviä eroja työllisyydessä. Esimerkiksi matkaoppaita kaivattaisiin kipeästi töihin etelässä ja pohjoisessa.

Työn ja talouden tutkimuskeskus Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhosen mukaan alueet, joilla on paljon korkeakoulutettua työvoimaa, ovat hyvässä asemassa.
  • Elli Piirainen
  • Nanna Särkkä

Onko väliä, onko työtön tilintarkastaja Pohjanmaalla vai Etelä-Karjalassa? Työvoimatilastojen mukaan on.

Tällä hetkellä nimittäin Etelä-Karjalassa tilintarkastajista on pulaa, Pohjanmaalla ei.

Tuoreimpien työllisyystilastojen mukaan työttömyysprosentti on korkein Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä. Matalin se on Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Työttömien määrä on kasvanut Suomessa joka puolella. Esimerkiksi myyjiä, yleissihteerejä, lähihoitajia ja rakennusalan työntekijöitä on työttömänä kaikissa maakunnissa.

Työn ja talouden tutkimuskeskus Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhosen mukaan näiden ammattien tämän hetkinen työttömyys johtuu talouden tilanteesta.

– Se selittyy pitkälti tämänhetkisellä heikolla suhdannetilanteella, joka on aiheuttanut työttömyyttä näillä aloilla, jotka ovat riippuvaisia kotimaisesta kysynnästä.

Eli kun taloudella pyyhkii paremmin, myös myyjät ja rakennusalan työntekijät työllistyvät.

Selvitimme maakunnittain, minkä alan työntekijöistä missäkin on pulaa. Listasimme myös ammatit, joista on ylitarjontaa. Tiedot ovat tämän vuoden huhtikuulta, ja ne ovat peräisin työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Entä haluatko tietää oman ammattisi tilannetta työmarkkinoilla syvemmin? Teimme aiemmin työ- ja elinkeinoministeriön tiedoista koneen, jossa voit tarkastella sekä avoimien työpaikkojen että toisaalta työttömien työnhakijoiden määrää ammateittain.

Vuodenaika vaikuttaa työttömien määrään

Tilastoissa nousee asiantuntijan mukaan esiin sekä alueellisia että vuodenaikaan sidottuja eroja.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa on nyt pulaa avustavista puutarhatyöntekijöistä. Molemmissa maakunnissa on useita isoja taimitarhoja, jotka työllistävät kesäkaudella.

– Kyseinen ammattiryhmä korostuu nyt, kun on se aika vuodesta, kun alan työntekijöitä haetaan kiivaasti töihin. Toki alueilla on myös paljon alan liiketoimintaa.

Asiantuntijan mukaan työvoimapula vaihtelee myös vuoden aikana paljon, millä alueella ja alalla on pulaa työntekijöistä, tai vaihtoehtoisesti ylitarjontaa.

Työllisyystilastoissa Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa korostuvat positiivisesti. Niissä työttömyys on alhaista vuodesta toiseen. Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä pohti viime vuoden lopulla, ettei alueen matalalle työttömyydelle ole yhtä yksittäistä syytä, vaan kyse on enemmänkin alueellisesta asenteesta.

Työttömät eivät muuta töiden perässä sormia napsauttamalla

Entä voiko alueellisia eroja mitenkään tasata? Suhosen mukaan ei oikeastaan.

– Vaikka siirtäisimme työttömiä samoille alueille, missä on avoimia työpaikkoja, sillä pystyttäisiin aika vähän ratkomaan työttömyysongelmaa, asiantuntija selventää.

Miten on siis mahdollista, että työttömiä ja avoimia työpaikkoja on samoilla alueilla, mutta ne eivät löydä toisiaan? Kyseessä on kohtaanto-ongelma.

Kohtaanto-ongelman taustalla on Suhosen mukaan useita tekijöitä. Monilla aloilla, kuten ravintola- ja palvelualoilla tarjotaan paljon osa-aikaista ja määräaikaista työtä, mikä aiheuttaa työttömyysjaksoja työpätkien väliin.

Jos ihminen on työtön, lyhyt työsuhde ei ole yhtä houkutteleva kuin vakituinen, pidempi työ, Suhonen arvioi.

Kohtaanto-ongelman taustalla voi lisäksi olla vanhentunutta osaamista, työttömän työkyvyssä voi olla puutteita tai kielitaito voi olla riittämätön.

Lisäksi työvoiman liikkuvuus on edelleen haaste. Työttömät työllistyvät harvoin kauaksi asuinpaikastaan.

– Työpaikan etäisyydellä ja työllistymisen todennäköisyydellä on merkittävä yhteys. Työttömiä on yleisesti vaikea motivoida siirtymään alueelta toiselle, asiantuntija toteaa.

Tulevaisuudessa Suhosen mukaan parhaiten pärjäävät alueet, joilla on saatavilla korkeakoulutettuja.

– Alueilla, joilla on runsaasti korkeakoulutettua työvoimaa, on hyvät mahdollisuudet synnyttää korkean tuottavuuden työpaikkoja, asiantuntija arvioi.

Ja se tuo mukanaan muita työpaikkoja.

– Silloin kasvaa kysyntä myös matalammin koulutetulle työvoimalle, sillä sitä tarvitaan erilaisten palvelujen tuottamisessa. Esimerkkinä vaikkapa ravintolapalvelut.

– Se hyödyttää monen osaamistason työntekijöiden työmarkkinatilannetta, Suhonen summaa.