Kun koronapandemia sulki Suomen kevättalvella 2020, alkoi suuri ihmiskoe etätyön hyvistä ja huonoista puolista.
Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa etätyön vaikutuksia on selvitetty vertailemalla tilastollisesti eri työntekijäryhmiä vuoden ajalta.
Tutkimuksen mukaan etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon.
– Etätyö voi nakertaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä, koska se vähentää kasvokkaisia kohtaamisia ja myönteistä vuorovaikutusta työtovereiden kesken. Nämä etätyön haitat ovat usein samanlaisia eri ryhmille, kun taas hyödyt jakautuvat epätasaisemmin, toteaa erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksen tiedotteessa.
Etätyöstä ei suoraa vaikutusta työn ja muun elämän tasapainoon
Tutkimuksen mukaan lapsiperheissä etänä työskentely saattaa vahvistaa myönteistä kokemusta työn ja muun elämän välisistä vaikutuksista. Tämä näkyi erityisesti lapsiperheellisillä miehillä.
Yhtenä mahdollisena selityksenä Kaltiainen arvelee asialle sitä, että etätyö lisää miesten perheen kanssa vietettyä aikaa. Sen sijaan lapsettomilla miehillä työn rikastava vaikutus muuhun elämään saattoi jopa heiketä etätyössä.
Itsenäistä työtä tekevät kokivat etätyössä puolestaan vähemmän työn liiallista määrää ja ristiriitaisia odotuksia.
Etätyö ei kuitenkaan lievittänyt työkuormaa niillä työntekijöillä, joiden työ edellyttää yhteistyötä, koordinaatiota ja tiedon saamista muilta.
Samassa työyhteisössäkin etätyön vaikutukset voivat olla erilaisia.
Esihenkilöille työntekijöitä vähemmän hyötyjä etätyöstä
Etätyön haasteet voivat korostua esihenkilöillä, joiden täytyy usein ymmärtää varsin laaja-alaisesti työntekijöiden tilanteita ja tarpeita.
– Etäjohtamisessa jää helposti paitsi pienistä vihjeistä ja arjen epämuodollisista keskusteluista. Tällöin esihenkilönkin on vaikeampi oppia tuntemaan tiimiään. On tärkeää, että työpaikoilla rohkaistaan työntekijöitä ottamaan asioita myös aloitteellisesti puheeksi, sanoo tutkija Sampo Suutala tiedotteessa.