Tutkijat kumoavat lähes kaikki entisten keihäänheittäjien Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen väitteet Suomen metsistä ja niiden hoidosta.
Asiantuntijoiden mukaan väitteet ovat enimmäkseen virheellisiä ja ristiriidassa tutkimustiedon kanssa.
Metsäekologian tutkija Panu Halme Jyväskylän yliopistosta pitää monia väitteitä suoranaisina valheina.
Metsäalan yrittäjiksi ryhtyneiden entisten keihäänheittäjien Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen väitteet Suomen metsistä ja niiden hoidosta saavat asiantuntijat takajaloilleen.
Pitkämäki ja Ruuskanen tähdittävät Nelosen uutta, Suomen metsäsäätiön rahoittamaa tosi-tv-sarjaa Savottaa, joka lupaa uutta näkökulmaa suomalaiseen metsäkeskusteluun. HS kertoi keihäsmiesten metsäväitteistä lauantaina.
HS kävi kolmen asiantuntijan kanssa läpi keskeisimpiä väittämiä. Tutkijoiden mukaan väitteet ovat enimmäkseen virheellisiä ja näkökulmat täynnä yliampuvia väärinkäsityksiä asioista, joista on olemassa runsaasti tutkittua tietoa.
”Monet väitteistä ovat suoranaisia valheita. Ilmeisesti puheissa on haluttukin vetää överiksi”, sanoo metsäekologian tutkija, yliopistonlehtori Panu Halme Jyväskylän yliopistosta.
”Yleisesti tutkimustieto on ristiriidassa lähes kaikkien keihäsmiesten esittämien väitteiden kanssa”, Halme toteaa.
Päästökeskustelun taustalla valtava määrä tietoa
Haastattelussa Pitkämäki ihmettelee viime aikojen päästökeskustelun luonnetta toteamalla, että iso kuva on unohdettu.
”On otettu tarkasteluun jokin pieni alue Suomesta ja sen mukaan päätetty, että metsä ei sidokaan hiiltä. Mielestäni se on aika lailla päinvastoin”, hän sanoo.
Metsäekologian tutkija Panu Halme ihmettelee keihäsmiesten metsäväittämiä.
Panu Halmeen mukaan kyseessä on räikeä asiavirhe, sillä hiililaskelmien taustalla on valtava määrä tietoa Suomen metsistä, ei mikään pieni alue.
”Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tietoa Suomen metsävaroista sadoilta näytealoilta ja käyttää lisäksi mallinnustietoa aiheesta. Kukaan ei ole päättänyt aiheesta mitään. Tutkijat ovat pelkästään raportoineet seurantojen tuloksia”, Halme sanoo.
Kasvihuonekaasujen inventaarion aineistona on koko Suomen metsävaranto, kaikki Suomen metsät, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen johtaja tutkija Sampo Soimakallio, joka on myös Suomen ilmastopaneelin jäsen.
Inventaarion perusteella on osoitettu, että Suomen metsät ovat muutaman viime vuoden aikana muuttuneet hiilinielusta päästöjen lähteeksi.
”Yhteen laskettuna Suomen metsiin – sekä talous- että suojelumetsiin – on viime vuosina sitoutunut vähemmän hiiltä kuin metsistä poistuu”, Soimakallio sanoo.
Syken johtavan tutkijan Sampo Soimakallion mukaan puuston kasvu jopa lisääntyy, jos hakkuumääriä alennetaan.
Hakkuut vaikuttavat metsien hiilivarastoon
Sekä Pitkämäki että Ruuskanen korostavat, että hakkuut ovat tärkeitä metsänhoidossa. Heidän mukaansa metsiä täytyy hoitaa, jotta ne sitovat hiiltä.
”Hakkuut ovat mielestäni välttämättömiä metsän kasvun kannalta. Jos puut jätetään lahoamaan, niin sitten ne vasta päästöjä aiheuttavatkin”, Pitkämäki sanoo.
Panu Halme tyrmää tämänkin väitteen. Hän muistuttaa, että tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että vanhoihin metsiin on kertynyt valtava määrä hiiltä. Asiaa on tutkittu laajasti.
”Todellisuudessa myös luonnontilaiset metsät sitovat hiiltä. Nykylanteessa niihin on itse asiassa sitoutunut hehtaaria kohti moninkertainen määrä hiiltä talousmetsiin verrattuna”, Halme sanoo.
Syken Soimakallio muistuttaa, että puun kuollessa siihen sitoutunut hiili siirtyy metsämaahan ja kasvattaa näin maaperän hiilivarastoa.
Vanhoissa metsissä metsämaan hiilivarasto jatkaakin kasvuaan vielä kauan sen jälkeen, kun elävän puuston hiilivarasto ei enää suurene.
Metsä kasvaa, vaikka hakkuita vähennettäisiin
Tero Pitkämäki ottaa vahvasti kantaa myös siihen, miten metsänhoito vaikuttaa puiden kasvuun:
”Jos metsän jättää oman onnensa nojaan, niin ei mene montaa vuotta, kun se alkaa rehevöitymään ja puun kasvu pysähtyy.”
Pitkämäki sanoo myös, että viiden vuoden sisällä hakkuusta alue kasvaa jo nuorta taimikkoa ja sitoo paljon hiiltä.
”Todellisuudessa tavanomainen suomalainen metsikkö jatkaisi puuntuottoa ainakin kymmeniä vuosia, jopa satoja, vaikka metsänhoito lopetettaisiin kokonaan välittömästi”, Halme sanoo.
”Vielä viiden vuoden jälkeen nuori metsä on hakkuun jäljiltä lahoavien kantojen ja karkaavan maaperän hiilen takia hiilen lähde.”
Soimakallion mukaan kasvaneet hakkuumäärät ovat keskeisin syy metsien hiilinielun katoamisessa ja metsien muuttumisessa päästölähteeksi.
Hakkuita voidaan sen sijaan alentaa reilusti, jolloin puuston kasvu jopa lisääntyy.
”Mallilaskelmien mukaan puuston kasvu ei alene vaan päinvastoin lisääntyy useiksi vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Hakkuiden vähentäminen pienentää puuston poistumaa ja lisää puuston biomassavarastoa ja kasvua. Hiilivarasto jää metsään”, Soimakallio sanoo.
Soimakallio korostaa, että ylivoimaisesti suurin osa Suomen metsistä otetuista puista menee lyhytaikaiseen käyttöön, mikä lisää päästöjä. Noin 60 prosenttia puusta menee suoraan energiaksi.
Koko keskustelusta ja siihen liittyvissä väitteissä on Soimakallion mukaan unohdettu vertailu hakatun ja hakkaamattoman metsän välillä:
”Hakkuun ilmastovaikutusta ei saada selville muuten kuin vertailemalla, mitä tapahtuu, kun metsää ei hakata.”
Compensate-säätiön toiminnanjohtajan Annukka Valkeapään mukaan olennaista on se, että kun metsä hakataan, myös sen hiilivarasto hävitetään.
Metsäpolitiikasta väitellyt ja metsien parissa vuosia töitä tehnyt Compensate-säätiön toiminnanjohtajan Annukka Valkeapään korviin monet keihäsmiesten väittämät kuulostavat pelkästään ymmärtämättömiltä.
”Haastattelussa korostuvat mielipiteet. Mielipiteitä ei kuitenkaan tarvitse muodostaa asioista, joista on runsaasti tutkittua tietoa. Metsien hiilitaseista on tehty laajaa tutkimusta vuosikaudet”, Valkeapää toteaa.
Valkeapää korostaa, että hakkuissa olennainen asia ei ole hiilinielu, eli kasvava puusto.
”Kun metsä hakataan, myös sen hiilivarasto hävitetään. Se on olennaista”, Valkeapää sanoo.
”Hakkuiden jälkeen suurin osa puuhun sitoutuneesta hiilestä päätyy muutamassa vuodessa ilmakehään. Vain hyvin pieni osa hiilestä pysyy varastoituna, esimerkiksi puurakennuksissa.”
Fakta
Nielut sitovat hiiltä ilmasta, hiilivarasto säilyttää hiilen metsässä
Metsät ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, kun ne sitovat hiiltä ilmakehästä puustoon ja maaperään.
Hiilinieluna toimivassa metsässä puuston kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin sitä poistuu metsästä hakkuiden ja lahoamisen vuoksi.
Hiilivarasto puolestaan säilyttää hiilen metsässä, kun hiiltä on varastoituneena puihin ja maaperään.
Jos hiilivarasto kasvaa, metsä toimii hiilinieluna.
Jos hiilivarasto vähenee, metsä toimii päästölähteenä.
Metsästä vapautuu hiiltä ilmaan puun korjuun ja lahoamisen myötä.
Osa metsästä korjatusta hiilestä siirtyy puutuotteisiin ja kasvattaa niiden varastoa.
Jos hiilen sitoutuminen ja vapautuminen ovat tasapainossa, metsien hiilivarasto pysyy vakiona ja hiilinielu on nolla.
Savotta-sarja alkaa Nelosella ja Ruudussa 23. huhtikuuta.
Nelonen, Ruutu ja Helsingin Sanomat kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.
