Suomi odottaa yhä Natoon pääsyä, koska puolustusliiton jäsenmaista Turkki ja Unkari eivät ole vielä hyväksyneet Suomen jäsenyyshakemusta.
Unkari on kertonut hyväksyvänsä Suomen jäsenyyden ensi vuoden helmikuussa.
Turkin päätöksenteosta ei ole toistaiseksi tietoa.
Lue tästä, millaisia terveisiä Nato-maiden nuoret lähettävät Suomen itsenäisyyspäivän alla.
Hanna-Stiina Tornius, 23, kansainvälisen politiikan opiskelija, Tallinna
Suomen liittyminen Natoon ilahduttaa Virossa kaikkia. Olemme odottaneet sitä pitkään. Se lisää meidän ja Suomen turvallisuutta. Eli tervetuloa Natoon!
Minua kiinnostaa varsinkin Yhdysvaltain ulkopolitiikka. Niinpä tuntui luonnolliselta käydä työharjoittelussa Viron Nato-yhdistyksessä.
On harmillista, että muutama maa käyttää Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessia itsekkäisiin pyrkimyksiin. Toivottavasti ne kuitenkin ymmärtävät, kuinka tärkeä Suomen ja Ruotsin jäsenyys on koko Naton kannalta, ja ratifioivat jäsenyydet.
Suomen ja Ruotsin jäsenyys on Virosta katsottuna erityisen merkittävä, koska kyseessä on kaksi naapuriamme. Tiedän, että kumpikin on ollut tähän asti kumppanuudessa Naton kanssa. Nyt toiminnasta tulee vielä tiiviimpää.
Virossa ollaan innoissaan siitä, että tällä kertaa voimme kenties auttaa Suomea Nato-kokemuksemme pohjalta.
Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan, Viron puolustus ei lankea Suomen tehtäväksi. Olemme aina suhtautuneet hyvin vakavasti turvallisuuteemme ja panostaneet siihen pitkään. Sen tähden olemme myös Natossa.
Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!
Michele Gallina, 23, yliopisto-opiskelija, Rooma
Opiskelen Luiss-yliopistossa Euroopan turvallisuuteen liittyvässä maisteriohjelmassa. Olemme keskustelleet Suomen Nato-aikeista luennoilla.
Suomi ja Venäjä ovat niin lähellä toisiaan, että tilanne on ymmärrettävästi suomalaisten näkökulmasta pelottava. Silti en usko, että Suomeen kohdistuu välitöntä uhkaa.
Kun Suomi ja Ruotsi liittyvät puolustusliitto Natoon, ihmiset näissä maissa voivat tuntea olonsa turvallisemmaksi.
Natoon kuuluminen antaa sellaisen avun, joka näkyisi käytännössä vasta sitten, jos johonkin jäsenmaahan hyökättäisiin. Toivotaan, ettei niin tapahdu. Nato on kuin toimiva sairaala. Toivot, ettei sinne tarvitse mennä, mutta ajatus sen olemassaolosta rauhoittaa.
Euroopassa käytävä sota on kaikkien eurooppalaisten yhteinen asia. Mutta tunneperäisesti ajateltuna se herättää maantieteelliset seikat huomioon ottaen varmasti vähemmän huolta meissä italialaisissa kuin suomalaisissa.
Suomen Nato-jäsenyys hyödyttäisi koko puolustusliittoa. Toivon ja uskon, että Suomi pääsee pian jäseneksi.
Nils Larsen, 19, lukiolainen, Kööpenhamina
Valmistun ensi kesänä ylioppilaaksi. Sen jälkeen aloitan yhdeksän kuukauden siviilipalveluksen Tanskan puolustusvoimien alaisessa pelastustoimessa.
Luen uutisia ja keskustelen niistä kavereiden kanssa. Nato-yhteistyö on tärkeä ja kiinnostava asia.
Ennen tätä vuotta luulin, että Ruotsi on ainoa Pohjoismaa, joka ei ole Naton jäsen. Ajattelin, että Suomi on jo Nato-maa, koska se sijaitsee Venäjän naapurissa. Mutta kuulin, että Suomella on ollut ennen paine pysyä liittoutumattomana maana, sillä Venäjä on aiemmin hyökännyt Suomeen.
Olen iloinen, että Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Nato-jäsenyyttä. Eri maiden puolustusvoimien välillä on eroja. Mutta mielestäni on erittäin tärkeää, että meillä on Nato. Se tuo turvallisuutta Venäjän, Kiinan ja Pohjois-Korean kaltaisten maiden uhkaa vastaan.
Haluan sanoa Suomelle, että tulkaa Natoon niin pian kuin mahdollista – turvallisuuden vuoksi. Toivon, että luvassa on hyvää maiden välistä puolustusyhteistyötä.
Charlotte Becker, 20, journalismin ja filosofian opiskelija, Washington D.C.
Kun sota Ukrainassa alkoi, muistan kuinka isäni ja äitini keskustelivat siitä, miten Suomi olisi mahdollisesti hakemassa Nato-jäsenyyttä.
Kiinnostuin asiasta ja aloin lukea Suomen tilanteesta. Jäsenyys tuntui järkevältä vaihtoehdolta Suomen turvallisuuden kannalta, varsinkin kun maalla on niin pitkä Venäjän vastainen raja.
Venäjä näyttää päivä päivältä uhkaavammalta. Haluan, että suomalaiset ovat turvassa.
Suomella on mielestäni paljon annettavaa Natolle. Amerikkalaisena ihailen Suomen kykyä pysyä konfliktien ulkopuolella. Me taas olemme olleet mukana monessa konfliktissa, joista olisi ollut parempi pysyä poissa.
On todella ikävää, että jäsenyyden hyväksyminen on venynyt näin kauan. Mielestäni Yhdysvallat ei ole tehnyt tarpeeksi vauhdittaakseen prosessia.
Luulen että Turkki pelkää Venäjän kostoa, jos se hyväksyy Suomen.
En olisi kuitenkaan huolissani tilanteesta. Asiat järjestyvät, eikä Yhdysvallat ja muut Nato-maat jätä Suomea pinteeseen.
Natoa vastustaville suomalaisille sanoisin, että jäsenyys on tässä tilanteessa paras ratkaisu. Kehotan vastustajia tuomaan kritiikkinsä julki, koska liittouman sisällä on mahdollista edistää uusia, suomalaisille tärkeitä, rauhanomaisia arvoja.
Mitä mieltä olet Nato-maiden nuorten ajatuksista? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 5.12. kello 23:een asti.
Haastattelut Tanskassa teki Karoliina Kantola, Virossa Rain Kooli, Italiassa Jenna Vehviläinen ja Yhdysvalloissa Juri von Bonsdorff.